DILI, 19 Maiu 2026 – Membru Governu da-sia, ne'ebé lidera husi S.E. Primeiru-Ministru Kay Rala Xanana Gusmão, hamutuk ho reprezentante husi Ministériu Juventude, Desportu, Arte no Kultura (MJDAK) no Sekretariadu Estadu ba Arte no Kultura (SEAK), partisipa iha Misa Agradese ba selebrasaun Loron Restaurasaun Independénsia RDTL ba dala 24. Atividade solene ne'e hala'o iha Igreja Katedral Dili, no kontinua kedas ho asaun kari ai-funan iha fatin istóriku sira iha Kapitál Dili.
Selebrasaun ne'e la'ós de'it ritual relijiozu, maibé nu'udar momentu kle'an hodi hametin unidade nasionál no fó omenajen ba sira ne'ebé fó ona sira-nia moris ba rai ida-ne'e. Loron Restaurasaun Independénsia ne'e mós hanesan momentu atu hanoin fali kona-ba sakrifísiu boot husi heroi no heroína sira ne'ebé luta atu hetan independénsia no restaura soberania nasaun.
Pontu Importante husi Selebrasaun:
• Prezensa Alta Autoridade: Hetan partisipasaun máksimu husi Primeiru-Ministru, S.E. Kay Rala Xanana Gusmão, Sekretáriu Estadu ba Arte no Kultura, S.E. Jorge Soares Cristóvão, no Diretór Jerál Juventude MJDAK, Mário Tilman, ne'ebé akompaña husi Diretór Nasionál sira. Prezensa husi lideransa aas ne'e hatudu kompromisu forte Governu nian ba memória istórika no unidade nasionál.
• Espíritu Unidade: Misa ne'e mós hetan partisipasaun husi autoridade seguransa, defeza, funsionáriu públiku, no sarani sira, nu'udar baze fundamental ba estabilidade nasionál ne'ebé fó benefísiu ba sosiedade, liuliu ba foin-sa'e sira. Partisipasaun hotu-hotu ne'e hatudu katak unidade nasaun ne'e maka fundamentu ba dezenvolvimentu sustentável.
• Rekoñesimentu ba Heroi sira: Hafoin Misa, hala'o kedas asaun kari ai-funan iha Semitériu Santa Kruz, Rotunda Prezidente Nicolau Lobato, Komoro, no Tasi ibun Farol, nu'udar símbolu respeitu no memória institusionál ba sira ne'ebé mak ona sira-nia moris ba nasaun. Asaun ida-ne'e mós hanesan forma atu tau matenek ba jerasaun foun kona-ba istória luta nasionál.
Amu Angelo Salsinha (akompaña husi Amu Selebrante Graciano Barreto no Amu Paul Maia) iha homilia nian hateten:
"Iha ita-nia misa selebrasaun ida-ne'e, oinsá mak na'i ulun sira hanoin hikas fali tinan hirak ba kotuk, ita-nia heroi no heroína sira-nia luta naruk ne'ebé ohin ita bele aproveita iha moris ida-ne'e. Ita hotu husu Na'i nia tulun no bensaun haraik espíritu isin di'ak no matenek ba ita-nia lider sira hodi dezenvolve rai ida-ne'e ho di'ak, atu ema hotu bele moris iha páz no feliz nia laran."
Loron Restaurasaun Independénsia ne'e mós sai oportunidade ba sidadaun hotu atu refleta kona-ba viajen nasaun nian, desde restaura independénsia iha 20 Maiu 2002 to'o ohin, no atu reafirma kompromisu kolektivu ba futuru ne'ebé prósperu no demokrátiku.
Mai ita hamutuk nafatin, ho espíritu patriotizmu, hodi kontribui ba dezenvolvimentu nasaun nian, hametin páz, no lori Timor-Leste ba oin.
#MediaMjdak
MídiaMJDAK
19 - 05 - 2026
fahe ba facebook